Vesa-Matti Loiri — Olkinainen tekst piosenki i tłumaczenie
Strona zawiera teksty i polskie tłumaczenie piosenki "Olkinainen", wykonawca: Vesa-Matti Loiri.
Tekst piosenki
On yö, ja hyvin myöhä
Kun tätä kirjoitan
Ja minua ajaa pelko
Ja mun on pakko kirjoittaa
Kuin pitkät, harmaat hiukset
Sade heilahtaa
Pimeydestä ruutuikkunaan
Minä rakensin oljesta naisen
Kun sinä et tullutkaan
Sua kaipasin niin paljon
Enkä jaksanut odottaa
Minä sidoin lyhteitä yhteen
Hain vaatteesi parhaimmat
Tein kyödenpätkistä peruukin
Ja rinnat lantuista
Ja illan tullen viereen
Naisen nukahdin
Kunnes äsken nauruun heräsin
Ja nyt olkinainen tansii
Navetan katolla
Syllissä vaatteenriekaleita
Ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
Nauraa ja huhuilee
Ja paidanhelman alta pilkottaa
Musta kieli viikatteen
Minä en ole synkkämielinen mies
Mutta minua pelottaa
Kun männynneulaset kirkuu
Ja maisema huohottaa
Kun jalanjälkiin kasvaa
Koiranhampaita
Voi luoja, miten se mua pelottaa
Minä kirjoitan tämän kirjeen
Jos viimeinkin tulisit
Että saisit tietää kaiken
Jos et minua löytäisi
Nyt lähden etsimään kuokkaa
Haen bensaa kanisteriin
Joko minä tai olkinainen
Olen ymmärtänyt niin
Kuin pitkät, harmaat hiukset
Sade heilahtaa
Pimeydestä ruutuikkunaan
Ja nyt olkinainen tansii
Navetan katolla
Syllissä vaatteenriekaleita
Ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
Nauraa ja huhuilee
Ja paidanhelman alta pilkottaa
Musta kieli viikatteen
Tłumaczenie tekstu piosenki
Jest noc i jest bardzo późno.
Kiedy to piszę,
Strach mnie napędza.
I muszę pisać.,
Jak długie siwe włosy.
Deszcz kołysze
Z ciemności przez okno,
Zbudowałem kobietę ze słomy.,
Kiedy nie przyszedłeś.
Tak bardzo za tobą tęskniłam.
Nie mogłam się doczekać.
Połączyłem przewody.
Wybrałem Twoje najlepsze ubrania.
Zrobiłem perukę z majtek.
I piersi od bioder,
I do nocy
Kobieta zasypiała,
Dopóki nie obudziłem się ze śmiechu.
A teraz tancia kobiety słomki
Na dachu stodoły
W Silla, kawałki ubrań
I z głową pod ręką.
Słomiana kobieta, słomiana kobieta
Śmieje się i plotki
I tnie pod koszulą rękaw,
Czarny język ukośne,
Nie jestem człowiekiem o ciemnych myślach.
Ale się boję.,
Kiedy igły krzyczą,
A Krajobraz się dławi,
Kiedy ślady rosną.
Zęby psa.
O mój Boże, jak się boję.,
Napiszę ten list.,
Jeśli w końcu-
To się dowiesz.
Gdybyś mnie nie znalazł.
Teraz, poszedłbym szukać dziwki,
Zatankowałbym w puszce.
Albo ja, albo słomiana kobieta.,
Rozumiem to.
Jak długie, siwe włosy.
Deszcz kołysze
Z ciemności przez okno,
A teraz tancia słomianej kobiety
Na dachu stodoły
W Silla, kawałki ubrań
I z głową pod ręką.
Słomiana kobieta, słomiana kobieta
Śmieje się i plotkuje,
I tnie pod koszulą rękaw
Czarny język jest ukośny.