Yö — Hän katoaa tekst piosenki i tłumaczenie

Strona zawiera teksty i polskie tłumaczenie piosenki "Hän katoaa", wykonawca: Yö.

Tekst piosenki

Oli päivät niin kuin lentohiekkaa joka pikkuhiljaa vähän kerrallaan minut
syövereihin sai ja sitä pelkään totta kai kun ei tanssia voi pakkopaidassaan
Niin palaan viattomuuden aikaan, jolloin rakkaus onnesta itkemään
Jo aikaa sitten huomasin olen täällä ennenkin minä ollut mutta oppinut en mitään
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Vielä joskus kaipaan häntä paljonkin, mutta tiedän mitä tuo hän tullessaan
Hetken huuman ihanan, vaan myös kasvot kuoleman
Pelkään etten nouse enää milloinkaan
Taas palaan viattomuuden aikaan
Muistan illat, jolloin vielä rukoilin
Tänään pettää itseään, ehkä pääsee synneistään
Silti ristillä voi kuolla kuitenkin
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Instrumental Oli päivät niin kuin lentohiekkaa
Enää öistä, niitä erottanut en
Vaan mistä silloin voimaa saan, jos hän saapuu uudestaan?
Sillä hauras taitaa olla ihminen
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Instrumental Kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa

Tłumaczenie tekstu piosenki

Były dni jak latający piasek i stopniowo byłem
boję się, że nie możesz tańczyć w kaftanie bezpieczeństwa.
Więc wracam do wieku niewinności, kiedy płacze miłość szczęścia.
Dawno temu zauważyłem, że Jestem tu wcześniej niż byłem, ale niczego się nie nauczyłem
W niedzielę rano, słyszę z daleka dźwięk pociągu,
Nie mogę dostać się do ostatniej przyczepy.
Tak daleko, zabierając całą przeszłość i widząc, jak znika.
Czasami bardzo za nim tęsknię, ale wiem, co zrobi.
Moment odurzenia, ale także twarz śmierci.
Obawiam się, że już nigdy nie wstanę.
Powrót do wieku niewinności.
Pamiętam wieczory, kiedy wciąż się modliłem.
Dzisiaj oszukujesz siebie, być może pozbywasz się swoich grzechów.
Ale krzyż nadal może umrzeć.
W niedzielę rano słyszę z daleka odgłos pociągu,
Nie mogę dostać się do ostatniej przyczepy.
Tak daleko, zabierając całą przeszłość i widząc, jak znika.
Instrumentalne były dni jak piasek powietrza,
Koniec z nocami.
Ale gdzie zdobędę władzę, jeśli znowu przyjdzie?
Bo myślę, że kruchy człowiek
W niedzielę rano, słyszę z daleka dźwięk pociągu,
Nie mogę dostać się do ostatniej przyczepy.
Tak daleko, zabierając całą przeszłość i widząc, jak znika,
Instrumentalnie, zabierając całą przeszłość daleko i zauważam, kiedy znika.